Ainoa ratkaisu EU:n kieliongelmiin
Kansainväliset kielet
Kun EU:ssa sovitaan yhdestä yhteisestä työskentelykielestä, enemmin tai myöhemmin näin on tehtävä, ei olisi tyydyttävää jos antaisimme jonkun jäsenmaan kielen tulla valituksi työskentelykieleksi, koska kielinen valta johtaa suurempaan valtaan kaikilla alueilla.
Kautta vuosien on tullut monta ehdotusta että otetaan latina työskentelykieleksi, vedoten siihen että eurooppalaisilla kielillä on paljon sanoja jotka tulee latinan kielestä.
Latina ei myöskään ole minkään maan kieli, lukuun ottamatta että se italian rinnalla on Vatikaanin virallinen kieli. Valitettavasti latina on sen verran vaikea kieli oppia että looginen valinta pitäisi sen sijan olla esperanto, jota voidaan sanoa modernien aikojen latinaksi ja jolla on hyvin yksinkertainen ja helposti opittava kielioppi, jossa noin 80% sanarungosta perustuu latinaan tai latinasta kehittynyt romanian kieliin.
Jos valitaan EU:n työkieleksi esperanto, toisi se mukanaan korkeamman tason kielellisen yhdenvertaisuuden EU-kansalaisten välillä ja ennen kaikkia, suojan kaikille kielille ja kulttuureille jossa ne ovat. Mikä on parempi, kulttuurin yksisuuntaisuus tai kulttuurin moninkertaisuus?
Emma Bonino on Italialainen poliitikko joka istuu Eurooppa-komissiossa. Hän kertoi aikakauslehden haastattelussa että yhden yhtenäisen kielen puute estää taloudellista kehitystä EU:ssa. Lisäksi hän sanoi että yhdellä neutraalilla kielellä olisi se etu että se suojelisi monikertaisuutta ja vähemmistökieliä. Hän myös ylisti esperantoa koska eri tutkimukset ovat osoittaneet että se nopeuttaa toisien kielien oppimista.
Solidaarisuudesta maailman köyhien maiden puolesta pitäisi EU:ssa sopia yhdestä yhteisestä työskentelykielestä, ja silloin valita helposti opittava neutraali kieli. Englanninkielen monimutkainen tavutus ja kielioppi ja yhä sekavampi ääntäminen vie liian paljon aikaa oppia. Siksi oppiaika tulee kalliiksi ja se vaatii myös opettajilta hyvin vahvaa pätevyyttä.
Yhä kutistuvassa maailmassa täytyy meidän EU:ssa, valitessamme yhteisen työskentelykielen, katsella myös EU:n rajojen ulkopuolelle. Minkä kielen sitten valitsemmekin, tulee se saamaan suuren merkityksen koko maailmalle. Nyky-maailmalla on suuri tarve yhteiselle kielelle jotta voisimme kommunikoida eri kielialueiden välillä. Varsinkin kun maailma on yhä monimutkaisempi ja kansainvälinen kommunikaation lisääntyy.
Mikäli EU sopii yhdestä yhteisestä työskentelykielestä ja sen opettelemisesta kaikissa EU-maiden kouluissa, tulee siitä maailmankieli ja myös YK:ssa virallinen kieli YK:ssa. Tämä siksi että EU:lla on suuri ja kasvava merkitys maailman taloudelle.
Tänä päivänä, ainoa mahdollinen työskentelykieli, esperanton rinnalla, on todellisuudessa englanninkieli. Englanninkielen valinta tulisi merkitsemään uhkaa monen pienen kielen olemassaololle ja vahvistamaan englantilaisten ja Amerikkalaisten kulttuurien vaikutusta eurooppalaiseen (ja myös muiden mannerten) kulttuurielämään, sekä yhä enemmän yhdensuuntaiseen kulttuuriin, Eurooppaan ja maailmaan. Sitä paitsi englanti on niin vaikeaa oppia että monet eurooppalaiset tuskin pystyisivät seuramaan julkisia väittelyjä EU:n eri yksiköissä tai lukea niiden pöytäkirjoja ym. Englanninkieli ei ole kansainvälisesti niin ylivoimainen kuin Euroopassa mielellään kuvitellaan.
Etkö haluaisi suojella monikulttuurista Eurooppaa ja maailmaa? Monikulttuurinen Eurooppa on enempi kuin sen eri kulttuurit. Useita eri kulttuureita merkitsee että monet eri kulttuurit tulevat vaikuttamaan ja innostamaan toisiaan lisäämään kulttuurien kehitystä. Tästä on kaikille etu, myös englanninkielisille kansoille.
Mikäli EU kuitenkin halua valita yhden kansallisen kielen, mikä pitäisi sitten valita? Valitsemasta kielestä pitäisi tehdä pakollinen kaikissa EU-maiden kouluissa useista syistä. Emme voi vaatia että kaikki koululaiset oppisivat kahden tai useamman vieraan kielen. Siksi kielen täytyy olla kansainvälisesti käyttökelpoinen. Yksi maa jossa on voimakas taloudellinen kehitys ja pian 1 300 000 000 asukasta, t. s. paljon enempi kuin englannissa, USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa yhteensä, on Kiina. Kiinaa puhuvia ihmisiä on enempi kuin muita kieliä puhuvia. On mahdollista että Kiina jo 50 vuoden päästä on maailman suurin taloudellinen suurvalta. Esimerkiksi vuonna 2002 maan taloudellinen kasvu oli yli 7%. Ovatko Kiinalaiset tulevaisuudessakin halukkaita puhumaan englantia kanssamme? Pitäisikö meidän ehkä valita Kiina EU:n yhteiseksi työskentelykieleksi? Se olisi hyvä esitys ja auttaisi meitä EU:ssa kehittämään tuottavia kauppayhteyksiä Kiinan suunnattoman suurilla markkinoilla. Vai kohtaisimmeko kiinalaiset puolessa välissä? Kiinassa on nykyään positiivinen asenne esperantoon. Kiinassa saa oppitunteja esperantossa ja siellä julkaistaan useampia aikakausilehtiä esperanton kielellä ja lisäksi heillä on radiolähetyksiä esperanton kielellä. Ovatko he yhtä positiivisia 50 vuoden päästä?
Vaikka moni kannattaa englanninkieltä, täytyy heidän hyväksyä se että englanninkieltä ei tulla koskaan hyväksymään yhteiseksi kansainväliseksi kieleksi. Espanjaa ja ranskaa puhuvat maat eivät tule hyväksymään sitä ja lisäksi siinä on liian painava siirtomaan rasitus. Esimerkiksi Intiassa on suuria ryhmiä jotka ovat kielteisiä englanninkieleen juuri viimeksi mainitun vuoksi. Ja minkä englanninkielen muunnelman muutoin valitsisimme? Oxfordin englannin, jota vain 3-5% englannin kansasta puhuvat tai ehkä General American joka on se muunnelma jota useimmat puhuvat? Lisäksi on vielä useampia muunnelmia eri tavauksilla ja eri lausunnoilla.
Ei ole lainkaan varma että kaksi englantia puhuvaa ihmistä ymmärtävät toisiaan. Tämän kertoi minulle englantilainen, joka työskentelee tulkkina..
Hänellä joka ehdottaa että englanninkielestä tehtäisiin maailmankieli, on joko englanninkieli äidinkielenä, ei ole paneutunut siihen kuinka ongelmallinen kieli se oikein on. Voi olla että hän on oppinut kielen suurella ponnistuksella ja on liian laiska oppimaan uutta kieltä tai että hän on kielinero joka ei ymmärrä että kaikki eivät ole yhtä lahjakkaita kielissä.
Kuudessa länsieurooppalaisessa maassa tehty tutkimus osoitti että noin 7% asukkaista ymmärsi keskivaikean englantilaisen tekstin hyvin.
Ainoa ratkaisu EU:n kieliongelmiin |
Sisällysluettelo | Kansainväliset kielet |
© Hans Malv, 2004