Englanninkielen voimistuva vaikutus Ruotsissa

Professori Jan Svartvik (→ Lähteet) kirjoittaa kirjassaan "Useimmissa ruotsalaisessa lukioissa käytetään nykyään 'sivukielistä opetusta', ts. opetus on englannin kielellä – ei pelkästään englannin tunneilla vaan myös muiden aineiden kuten fysiikan, matematiikan ja historian tunneilla. Epäilemättä tämä on hyvä ajatus: annetaan oppilaille mahdollisuus tulla oikeasti kaksikielisiksi, ja käyttää englannin kieltä toimivana välineenä. Oppilaille joiden äidinkieli on ruotsi voi yleinen englanninkielinen opetus myös saada aikaan negatiivisen vaikutuksen.....

Englanninkäyttäminen ”luokkasalikielenä” esim. fysiikantunneilla johtaa usein värittömään kielenkäyttöön tämä muuttaa opiskeltavan aineen käsittelyn pinnalliseksi. Oppilaat, joiden äidinkieli on englanti valittavat usein, kuinka englanninkielisillä kursseilla ruotsalaisten yliopistonopettajien kehno englanninkieli heikentää opetustasoa ja tekee kurssit hengettömiksi.

Englanninkielen käyttö opetuskielenä edellyttää sitä, että aineen opettajalla on hyvin vahva englanninkieli. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lukion opettajien kielitaito ei riitä, eikä antanut selviä merkkejä englanninkielen käytön eduista opiskelukielenä....

Elinkeinoelämässä on vastaavanlainen tilanne kuin lukionopettajilla. Ruotsalaisissa kansainvälisissä yrityksissä on johdolla toive hankkia ulkomaalaisia kansainvälisesti päteviä teollisuusmiehiä, mutta se merkitsee yleensä, että johtoryhmissä käydään keskustelu englanniksi. Se aiheuttaa ongelmia niin ruotsalaisille jäsenille, joiden täytyy puhua englantia eikä ruotsia, kuin ulkomaalaisille jäsenille, joiden äidinkieli ei ole englanti, jotka joutuvat puhumaan englantia, vaikka olisivat mieluimmin puhuneet omaa kieltään – italiaa, japania, saksaa, ja niin edelleen. Tuloksena se, ettei kukaan oikein tunne olevansa "kotona" keskusteluissa. Ruotsalainen teollisuusjohtaja toteaa: 'Ruotsissa luulemme puhuvamme hyvää englantia. Mutta johtokunnan kokousten keskusteluista ei tule yhtä tiiviitä kuin puhutaan englantia...

Yleensä ruotsalainen luottaa englannin kieleen joka tilanteessa. Tällainen asenne ei valitettavasti ole realistinen. Suuressa osassa maailmaa englanninkieli ei toimi kovin hyvin. Tästä pakkomielteestä englannin kieleen kontaktikielenä seuraa se, että länsimainen kulttuuri-ilmapiiri angloamerikkalaisena tulee hallitsemaan vastaanottajamaissa. Varsinkin ranskassa johtavat poliitikot varoittavat kehityksen vievän yksikieliseen maailmaan jossa englannin kieli valloittaa alaa ja melkein kaikki kulttuurin omaperäisyys ja monipuolisuus menee hukkaan.... Useita kielen vaalijoita jopa huolestuttaa että ruotsinkieli häviäisi.......

Ruotsissa mediat ja viihdeteollisuus keskittyy kokonaan englanninkielisen maailman tapahtumiin. Nykymusiikilla tai kirjallisuudella jota ei ole tuotettu ruotsissa tai englanninkielisessä maassa, tuskin on mahdollisuutta menestyä. Kaikki TV-sarjat, jotka eivät ole ruotsalaisia ovat USA:sta tai englannista. Miksi?


© Hans Malv, 2004