Kieli, turvallisuuskysymys
Kieli on vaikeaa
Heinäkuun 31. päivänä vuonna 2003 julkaistiin OECD-raportti jossa painostettiin EU-maita panostaa suuriin rakennereformeihin tukeakseen taloudellista toipumista. EU:n Lissabon-muistion mukaan EU olisi maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin alue vuonna 2010. OECD varoittaa tämän kunniahimoisen tavoitteen edellyttävän yhä radikaalisempia otteita. Mielestäni todelle radikaalia olisi ottaa käyttöön yksi yhteinen työskentelykieli. Vasta sitten unionilla olisi mahdollisuuksia tulla voimakkaaksi taloudellisesti yhteiseksi yksiköksi. Näin tulisivat aikaa myöten kommunikaatio-ongelmat Suomen, Viron, Puolan ja Englannin insinöörien ja johtajien välillä poistumaan. Vaikka kestäisikin vuosikymmeniä ennen kuin EU-laitokset kokonaisuudessaan käyttäisivät yhteistä työskentelykieltä, yrityksissä muutos olisi nopeampi, suuremman taloudellisen hyödyn vuoksi. Yhteinen työskentelykieli olisi tärkeämpää taloudelliselle unionille kuin yhteinen valuutta, vaikka sekin on tärkeä. Hyvä poliitikko, sinulla on vastuu meidän kaikkien taloudesta. Kanna vastuusi.
Inhimillisyyden historia tulee yhä enemmän olemaan kilpailua koulutuksen ja katastrofin välillä sanoi H G Wells.
USA, 50:en osavaltion valtioliitto, on maailman johtava teollisuusmaa. Tähän on voimakkaasti vaikuttanut se, että jokaisessa 50 valtiossa puhutaan samaa kieltä ja maan kielestä on tullut vallitseva kansainvälinen kieli niin kansainvälisissä poliittisessa kanssakäymisessä kuin liiketoiminnassa, tekniikassa ja tutkimuksessakin.
Amerikkalaisen ei tarvitse käyttää vuosia ajastaan opetellen vieraita kieliä suunnatessaan vaikka tiedemieheksi tai insinööriksi. Miksi pitäisi? Vain sen on pakko jonka äidinkieli ei ole englanti. Se on suuri etu englanninkielisille, joiden ei tarvitse kuluttaa aikaa kielenoppimiseen. Kuitenkaan ei-englanninkieliset eivät ymmärrä kaikkea lukemaansa ammattikirjallisuutta tai kansainvälisissä kongresseissa englanniksi käännettyjä asioita.
Kielellinen vammaisuus tulee, ei ainoastaan pysymään ennallaan vaan jopa lisääntymään vaikka kuinka monta vuotta pakotamme nuorisomme opettelemaan kieliä yhä nopeamman teknisen kehityksen myötä yhä sekavammassa maailmassa. Vuodet jolloin pakotamme nuoret opiskelemaan vieraita kieliä, voitaisiin käyttää muun muassa ammattikoulutukseen, historian-, kirjallisuuden- ja matematiikan opetukseen tai työntekoon. Tuleville sukupolville kielitaito tulee yhä tärkeämmäksi. Mutta tulevilla sukupolvilla tulee olemaan yhtä rajallinen aivokapasiteetti kuin meilläkin. Miten he selviävät yhä korkeammista kielivaatimuksista? Kyllä, jos poliitikkomme haluavat niin ongelma on helposti ratkaistavissa. On nimittäin olemassa eräs hyvin helposti opittava kansainvälinen kieli. Jos EU:n poliitikot päättäisivät tehdä kielestä EU:n työskentelykielen, siitä tulisi koko maailman yhteinen kieli kansainvälistä kommunikaatiota ja tiedettä varten.
Selitys taloudellisen kehityksen eroon eri maiden välillä, vaikka niillä on samanlainen poliittinen järjestelmä, on todennäköisesti osaamistaso, eli kansan koulutuksen taso. Tämä merkitsee sitä että maassa jossa nuorten täytyy käyttää yhteensä 2 vuotta kouluajastaan opettelemalla englanninkieltä ennen kuin siirtymistään työelämään, taloudellinen kehitys on heikompaa kuin niissä maissa, joissa nuorten äidinkieli on englanti.
Luonnollisesti on muitakin tärkeitä tekijöitä taloudelliseen kasvuun niin kuin edellä mainittu kieli. Näitä ovat muun muassa se, ettei ole korruptiota, hyvin toimiva infrastruktuuri, pysyvät talouden pelisäännöt, korkea investointitaso ja kilpailijamaihin verrattuna hyvä kustannustaso.
Haluamme tai emme, on hyväksyttävä, ettei enää ole kansallisia talouksia, vaan suunta on yhä integroituvaan maailmantalouteen. Kaupanteko maiden välillä edellyttää ostajan ja myyjän välistä kommunikaatiota, joka taas edellyttää kielen jota molemmat ymmärtävät ettei väärinkäsityksiä syntyisi. Kuinka monta kauppasopimusta on tehty esim. huonoa englantia puhuvan ruotsalaisen ja vielä huonompaa englantia puhuvan japanilaisen välillä? Kansainvälisesti työskentelevän, 35:ssa maassa toimivan lakifirman Baker McKenzien, mukaan väärinkäsitykset ovat luultavasti suurin syy epäonnistuneisiin kansainvälisiin kauppoihin.
The confusion of languages obstructs the trade among countries and translations costs vast sums. Money that in the very end the households of the world are bound to pay. The confusion of languages every year costs the people of the world billions of euro. Do you want a change? I do.
Köyhien maiden ei tarvitsisi tehdä huonoja kansainvälisiä kauppoja huonon kielitaidon takia.
Jos maailman koululaiset sen sijaan, että käyttäisivät monta vuotta kielen opiskeluun jota eivät kuitenkaan koskaan tule hallitsemaan, saisivat opetella esperantoa, heillä jäisi aikaa opetella muita, maan taloudelle tärkeämpiä aineita ja ammattiin liittyviä taitoja, joka nostaisi yleistä koulutus- ja elintasoa. Aikaa jäisi oman kielen ja historian opiskeluun.
Tutkimuksen mukaan kaupanteko ja investoinnit lisääntyvät sellaisten alueiden välillä joilla on yhteinen kieli. Esperanton ei ole tarkoitus korvata minkään maan äidinkieliä, päinvastoin. Yksi päämääristä on että, esperanto osallistuu eri kielien säilyttämiseen. Tulevaisuudessa EU:ssa tai tulevaisuuden maailmassa, jossa kaikki tai melkein kaikki hallitsevat kaksi kieltä, oman ja esperanton, ei enää tule olemaan kielimuureja. Epäilemättä tämä edistäisi kaupankäyntiä, investointeja ja elintasoa.
Jos kaikki maailman kansat voisivat vapaasti kommunikoida keskenään, perustaisi se syntyvää ajatusten ja aatteiden vuorovaikutusta ja johtaisi kansainväliseen solidariteettiin jota vain ei-vapaiden maiden johtajien olisi aihetta pelätä. Näiden maiden kansat eivät luonnollisesti pääsisi oppimaan kaikkien vapaiden kansojen yhteistä kansainvälistä kieltä ensimmäisten vuosien aikana, mutta mikään maa ei tule toimeen kommunikoimatta kansainvälisesti. Esperanto on niin helposti opittava että halukkaat oppivat sen vaikka se ei olisi luvallistakaan.
Laajempi esperanton käyttö nopeuttaisi uuden tiedon leviämistä ja uuden tekniikan yleistymistä nopeammin. Jos opiskelijat ja tiedemiehet pystyisivät hakemaan informaatiota muualtakin kuin omalta kielialueeltaan, edistäisi se opiskelua ja tieteen tekemistä. Suuri osa nykyisistä tiedemiehistä taitaa ainoastaan oman äidinkielensä, oli se sitten ranska, englanninkieli, kiina, venäjä tai espanja.
Kaikille meille saataisiin paremmat oltavat, jos pystyisimme vapaasti kommunikoimaan keskenämme kansainvälisellä neutraalilla kielellä. Sitä vastoin ei ole hyvä, jos yhden kansan kielestä tulee ainoa kansainvälinen kieli, koska se olisi jonkinlainen kielen imperialismi, joka tappaisi monen maan kielen, johtaisi maailman kulttuurien tasapäistämiseen. Tämä puolestaan johtaa kansat ympäri maailmaa tyytymättömyyden ilmauksiin, ja poliittisiin levottomuuksiin.
Esperanton valitseminen EU:n viralliseksi kieleksi merkitsisi hyvin paljon köyhille maille koska niissä koululaiset oppisivat esperanton paljon nopeammin ja halvemmalla kuin muita kieliä. Se tulisi muun muassa edistämään uusien elintasoa edistävien tekniikkojen levitystä maapallolla. Uuden tekniikan menestykseen maassa ei riitä, että kourallisella insinöörejä pääkaupungissa on tietoja siitä.
Monet oppineet afrikkalaiset tukevat esperantoa, ja ovat sitä mieltä, että ainoastaan esperanto pystyy vapauttamaan heidät vanhojen siirtomaiden kielipakosta, ja avata tien tasa-arvoisiin kontakteihin muiden maiden kanssa. Vaikka asukasmäärä on melkein yhtä suuri molemmissa maanosissa, Afrikassa puhutaan kaksikymmentä kertaa niin montaa kieltä kuin Euroopassa (noin 2000 vs. noin 100). Esperanton käyttöönottaminen olisi sympatian ja solidariteetin ele köyhille maille ympäri maailmaa. Köyhillä mailla ei ole varaa antaa oppilaiden opiskella englantia vuosikausia, tuskin siitä on hyötyäkään. Kansainvälisenä kielenä esperanto johtaisi lisääntyviin kansainvälisiin yhteyksiin, varsinkin köyhien maiden välillä. Esimerkiksi afrikkalaiset maat eivät ole pystyneet sopimaan yhteisestä kielestä keskinäisiä yhteyksiään varten.
And here comes an English exercise: If we can agree on a common language that is easy to learn, this will have a great impact on the public health in all countries of the world. Even in your country.
Let me explain.
Such a language would promote the knowledge about the human rights among all countries of the world. (See above.) The human rights must be met if well-being and good health are going to exist in a country. The right to health cannot be segregated from other rights.
A common international language will further a rapid spreading of new medical technology to all countries of the world and promote and cheapen the education and further training of doctors, nurses and other medical personnel.
A common international language will promote the economical growth of all countries. See above. Economy and social development are important determinants for the state of health in a country. But there is interplay. An effective medical service will promote the economy of a country. And when a country gets a better economy it can build up an infrastructure which will promote the state of health of the inhabitants which in turn will promote the economy and so forth.
With infrastructure is meant functioning schools, roads, railways, airports, harbours, power stations, power networks, water supply, waste disposal, telephone systems and so on.
Kieli, turvallisuuskysymys |
Sisällysluettelo | Kieli on vaikeaa |
© Hans Malv, 2004