Kieli, turvallisuuskysymys

Maailma tarvitsee yhden yleisesti hyväksytyn kansainvälisen kielen. Jos EU:ssa päätetään ottaa jokin helposti opittavista kielistä kansainväliseen käyttöön, myös muu maailma omaksuu sen, EU:n voimakkaan kansainvälisen merkityksen ja englannin kielen sisäisten vaikeuksien (niin kuin ääntämisen monimuotoisuuden) takia. Yksimielisyys antaa voimaa. On useita esimerkkejä miksi maailmaan tarvitaan yksi yhteisen kansainvälinen kieli. Pari esimerkkiä:

Vuonna 1994 matkustajalaiva Estonia upposi Itämerellä. 859 ihmistä kuoli. Ruotsin psykoloogisen puolustuksen neuvos, SPF, pystyi katastrofin jälkeen nimeämään suuria puutteita kommunikaatiossa ja pelastustyössä. Tämä vaikeutti pelastustoimintaa. Pelastustyötä johdettiin kolmella kielellä, englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. Varsinkin ruotsalaisten ja suomalaisten helikopteriohjaajien välillä oli suuria kieliongelmia jotka aiheuttivat myös vaaraa helikoptereiden henkilöstölle. SPF:n keskustelut helikoptereitten ohjaajien kanssa paljastivat että ohjaajat eivät pystyneet kommunikoimaan englannin kielellä ja kun suomea käytettiin, eivät ruotsalaiset ohjaajat ymmärtäneet. Tämä on vielä yksi peruste esperantoon. Sinä ymmärrät sen, mutta tulevatko meidän poliitikkomme sitä koskaan ymmärtämään, tai käyttäytymään ikään kuin käsittäisivät. Siksi tavallisten ihmisten on toimittava ja vaadittava, että meidän poliitikkomme toimivat. Seuraavan kerran voi olla kyse sinusta.

Useita onnettomuuksia, esimerkiksi laivojen yhteenajoja, Ruotsin rannikoilla on tapahtunut siksi, ettei vieraiden laivojen päällystö hallitse englanninkieltä.

Useiden toistuvien vahinkojen, esimerkiksi yhteenajojen takia, Öresundsbron rakentamisen yhteydessä Tanskan merivartiolaitoksen oli pakko palkata venäjänkielen tulkki.

Maaliskuussa vuonna 2001 sattui junaonnettomuus jossa 8 ihmistä kuoli. Onnettomuus sattui Belgian ranskalaisen ja flaamilaisen kielialueen välillä. Flaamilaisen lehden De Morgenin mukaan flaamilainen virkaveli ei ymmärtänyt ranskankielisen Wavren aluejohtajan varoitusta joka annettiin 4 minuuttia ennen onnettomuutta.

Vuonna 2002 pidettiin Ranskassa terroriharjoitus Euratox jossa oli yli 2000 osanottajaa kuudesta eri EU-maasta. Totta kai syntyi suuria yhteistyöongelmia, kun osanottajat puhuivat kuutta eri kieltä.

Yhä sekavammassa maailmassa kansainvälisien katastrofien määrä kasvaa. Ei ole realistista vaatia, että pelastusmiehistö psyykkisesti rasittavissa tilanteissa kommunikoivat vaikeasti opittavalla englanninkielellä. Tulevatko EU:n poliitikot kantamaan vastuunsa? Eivät tietenkään – jos et sinä vaadi heiltä sitä.

Elämä tai kuolema

EU:ssa on alettu koota 60 000 miehen vahvuista kriisinhallintojoukkoa. Eikö joukossa kaikkien tulisi pystyä kommunikoimaan hyvin yhdellä ja samalla kielellä? Poikkeustilanteissa kouluenglanti ei riitä kommunikaatioon ja aikaa ei taida olla sanakirjan lukemiseen. Elämä tai kuolema tai Euroopan turvallisuus saattaa olla kyseessä. Kieliongelmat ovat tehneet eri aloilla suoritettujen yhteisten harjoituksien työskentelyt vaikeiksi.

Sydsvenska Dagbladet 25.5.2003 mukaan Svenska Rikskriminalens Underrättelsetjänstin johtaja Christer Ekberg ilmaisee että kansainvälinen rikollisuus koko ajan vahvistaa asemiaan EU:ssa ja taistelu EU:ssa rikollisuutta vastaan tulee vaikeammaksi kieliongelmien takia, Sydsvenska Dagbladet 25.5.2003. Jos siirrymme esperanton kieleen, niin kansainvälisten rikossyndikaattien olisi vaikeampi työskennellä. Olemme kaikki rikollisuuden uhreja. Olisiko tässä poliitikoillemme syy poistaa kieliongelmat? Eihän sitä kukaan usko.


© Hans Malv, 2004