Miksi äidinkieli on tärkeä?

Vaikka et ole ruotsalainen, ei pitäisi jättää tätä osaa lukematta koska se on tärkeä. Esiintuotu asia koskee, ei pelkästään äidinkieltäni ruotsia, vaan useampaa maailman kieliä, myös suomenkieltä. Vaikka luulet että kielesi ei ole uhattuna, jonkun vuoden päästää tulet huomamaan että se on. Meidän täytyy olla uskollisia toisillemme. Tie maailmaan, jossa on vain muutamia kieliä, tulee olemaan täynnä vastuksia ja yhteiskunnallisia levottomuuksia.

Maailmaa ollaan muuttamassa englanninkieliseksi siirtokunnaksi. Ulkopuolelta tulevat poliittiset, kulttuuriset ja teknilliset vaikutteet ei ole haitaksi, päinvastoin, ne rikastavat. Mutta, yhä kiihtyvämmällä tahdilla englanninkieliset vaikutteet muodostuvat uhaksi ruotsin kielelle ja ruotsalaiselle kulttuurillemme. Monet ruotsalaiset kielitieteilijät uskovat englannin kielen tulevan Ruotsissa valtakieleksi jo parin sukupolven päästä. Pelkästään kieli ei muodostu vallitsevaksi vaan myös sen mukanaan tuoma kulttuuri.

Tuhannet kielet tulevat häipymään

Kielitieteilijöiden mukaan on tosiasia että tuhannet kielet tulevat seuraavan sadan vuoden aikana häipymään.

Englannin käyttäminen ruotsin kielen sijaan eri tilanteissa Ruotsissa on huolestuttava. Englannin kieli on viimevuosikymmenien aikana laajemmin vallannut tutkimuksen ja korkeamman koulutuksen, varsinkin luonnontieteellisen, lääketieteellisen ja tekniikan aluetta.

Alojen hävikit

Englannin kielen leviämisen takia ruotsissa varoitellaan "alojen hävikistä", jolla tarkoitetaan kokonaisten tieteen- ja kulttuurialojen häviämistä.

Lääketieteen alalta löytyy huolestuttavia, varoittavia esimerkkejä kuten:

Akateemiset tutkielmat kirjoitetaan muutenkin yhä useammin englanniksi, jopa pohjoismaisia kieliä käsittelevistä aiheista. Ruotsinkielellä kirjoitetussa tutkielmassa on vaatimuksena pakollinen englanninkielinen tiivistelmä mutta englanninkieliseen tutkielmaan ei vaadita ruotsinkielistä tiivistelmää.

Kieli voi kuolla

Kuinka kielen kuihtuminen ja kuoleminen tapahtuu? Kun kielen käyttö lopetetaan jollain elämänalueella, se heikentää kielen kehittymistä viestintäkeinona sillä alalla. Esimerkiksi uusille ilmiöille ei keksitä termejä. Esimerkiksi jos, ruotsinkieltä ei käytettäisi lääketieteessä, olisi uusista saavutuksista vaikea puhua ja kirjoittaa ruotsiksi. Jopa sellaisissa tilanteissa eri syistä kannattaisi käyttää ruotsia. Alalla on sattunut hävikki – ruotsi ei silloin enää ole käyttökelpoinen kieli lääketieteellisten tietojen selostukseen. Jos tämä kehitys jatkuu esimerkiksi niin että lääkärinkoulutuksessa opetetaan pelkästään englannin kielellä, kokonaisia alueita voi kadota ruotsin kielestä.

Ruotsin kielineuvostoa huolettaa kokonaisten alojen tyhjeneminen käyttökelpoisesta ruotsinkielestä: esim. pankki-, finanssi-, data- ja IT- aloilla puuttuu ruotsinkielisiä sanoja ja sanamuotoja, samoin kuin yhä kansainvälistyvässä politiikassa. Ruotsissa on tavallista, että tutkimus ja koulutus suoritetaan englanninkielellä.

Englannin kieli hallitsee poliittisilla areenoilla EU:hun liittymisen jälkeen yhä enemmän. Monilla ruotsalaisilla työpaikoilla teollisuuden ja kaupan aloilla on konsernikielenä englanti, ts. se on ainoa kirjoituskieli ja vallitseva puhekieli. Ruotsin kieltä käytetään vain silloin, kuin ruotsalainen tapaa toisen kahvitauolla.

English native speaker

Luin miehestä joka oli kerännyt 500 eri paikkailmoitusta belgialaisista lehdistä, joissa vaadittiin että hakija olisi "English native speaker", eli toisin sanoin äidinkieleltään olisi englanninkielinen. Samanlaisia ilmoituksia on ilmestynyt myös muissa eurooppalaisissa maissa, muun muassa Norjassa.

Ruotsinkieli heikkenee yhteiskuntaa kantavana kielenä.

Alojen hävikit englannin kielelle voi merkitä tulevaisuudessa sitä, että suuri osa asukkaista putoaa yhteiskunnan demokraattisen väittelyn ulkopuolelle, ja jää ilman tärkeitä tietoja. Tällaiset alojen hävikit aiheuttavat vaikeuksia. Esimerkiksi tiedon levittäminen alojen erikoistuntijoiden ulkopuolelle vaikeutuu. Tämä huonontaa tieteellisten tutkimuksien tarkastelun mahdollisuuksia, joka taas muun muassa heikentää välttämättömän yleisen keskustelun mahdollisuuksia eri kysymyksissä. Tahdommeko että tulevaisuuden luonnontietäjät tulevat olemaan tietoineen alansa tietojen kanssa, esimerkiksi luonnon ja terveyden keskustelun ulkopuolella omassa maassaan, vain siksi, etteivät pysty jakamaan tietojaan omalla äidinkielellään.

Geenitekniikka kuuluu kaikille

Asiantuntijan ja ei-asiantuntijan välinen kontakti voi tulla vaikeaksi, jos ruotsalaisia ammattisanoja ei ole olemassa. On tärkeää että pystymme keskustelemaan ruotsinkielellä niin geenitekniikasta, kuin kansantaloudesta. Yritysten mahdollisuudet käyttää hyväkseen uusia keksintöjä vähenevät, jos uusia tietoja ei levitetä ruotsiksi, suomeksi, ja muilla kielillä.

Alojen hävikit leviävät helposti eteenpäin eräänlaisena vastavaikutuksena. Nykyään nähdään ruotsissa sellaisia pyrkimyksiä. Englanninkielen opetus tulee esimerkiksi yhä tavallisemmaksi lukioissa ja peruskouluissa, muun muassa sen takia, että englanninkieli valtaa kielisesti korkeamman koulutuksen.

Kieli kotioloja varten

Useamman alueen menettämisen vaikutus Ruotsin yhteiskuntaan olisi suuri. Voidaan jopa joutua tilanteeseen jossa englannin kieli on virallinen kieli (koulussa, työelämässä, hallinnossa ym.), ja ruotsinkieli on kotien ja epävirallisen käytön kieli. Tilanne, jossa on "yläkieli" ja "alakieli" ei ole lainkaan harvinainen. Löydämme esimerkkejä monista maista joilla on siirtomaahistoria ja joissa käytetään vanhaa siirtomaakieltä muun muassa kouluissa. Enemmistön äidinkieli on toisena. Kokemukset tällaisista maista eivät innosta ottamaan mallia. Päinvastoin, esimerkki on pelkästään kielteinen: Kokemusta on koulutuksen tuloksien huonontumisista ja sosiaalisista levottomuuksista.

Olet sitä mieltä että liioittelen mutta valitettavasti en.

Pohjoismaisen ministerineuvoston kehoituksesta kymmenen kielientutkijaa on tutkinut englannin kielen ja pohjolan kielten suhdetta. Tulokset esitellään kirjassa "Engelska språket som hot och tillgång i Norden" ("Englanninkieli uhkana ja mahdollisuutena Pohjolassa"). Kirja on lehtimies Renée Höglinin tutkimusraporttien perusteella kirjoittama. Projektin aloittaja on Ruotsin kielineuvonnan johtaja Olle Josephson. Pahimmassa tapauksessa Josephsonin mukaan käy niin, että englannin kielestä tulee erotteleva eliitin kieli jossa tutkijat käyttävät työssään englannin kieleltä, yrityksiä johdetaan englanniksi, eliitti laittaa lapsensa englanninkielisiin kouluihin, katsovat englanninkielisiä TV-kanavia ja lukevat englanninkielisiä lehtiä. Kielestä tulee luokkien välinen kuilu. Lisäksi on vaara että pohjolan kielten kehittyminen monilla alueilla lakkaa.

Kilpaile tai kuole

Jatkuva hiipimällä etenevä ruotsin kielen köyhdytys tulee aikaa myöten johtamaan kahtiajakoon niiden välille jotka hallitsevat englanninkielen ja niiden jotka eivät hallitse. Ruotsin kieli tulee olemaan hidaste. Ruotsin kieli ei enää toimi omana rikkaana ja yhteisenä kielenämme. Se on uhka meidän demokratiaamme vastaan. Sinä päivänä kun se ymmärretään, on esperanton käyttöönotto jo myöhäistä. Sen sijaan ainoa järkevä toimenpide olisi parantaa yleistä kouluopetusta englannin kielessä, antaen alkuun osa-, ja myöhemmin koko koulutus englannin kielellä jotta emme jäisi jälkeen yhä enemmän kansainvälisemmässä ja enemmän kilpailuun perustuneessa maailmassa. Tehtävänä on "kilpaile tai kuole" ja ruotsinkieli ei pysty kilpailemaan englannin kielen kanssa. Jos emme pärjää kovassa kilpailussa maailmanmarkkinoilla, emme tule pystymään ylläpitämään meidän kehitettyä elintasosysteemiä. Emme pysy mukana kovassa kilpailussa yhä tekniikkapainotteisemmilla maailmamarkkinoilla jos yhä useammat eivät vapaasti hallitse englanninkieltä.

Ruotsin kielen oppiminen ei ole niin tärkeää

Ruotsissa yhä useammat laittavat lapsensa englanninkieliseen lukioon. Olen kuullut usean kieltenopettajan kertovan tavanneensa vanhempia jotka ovat olleet sitä mieltä että hyvän ruotsinkielen oppiminen ei ole tärkeää vaan tärkeämpää on se, oli että lapset oppivat hyvän englannin kielen. Ehkä lapsillemme olisi eduksi yhä enempi englanninkelisemmässä maailmassa se, että koko koulutus jo alaluokilla olisi englanninkielistä?

Englanninkielisinä voisimme toimia EU:ssa suuremmalla voimalla

Englanninkielinen EU yhdessä USA:n, Kanadan, Australian ja muiden maiden kanssa tulisi syrjäyttämään useimmat muut kielet ja toivottavasti pidemmän päälle johtamaan englantia puhuvan maailmaan. Tämä itsessään johtaisi parempaan maailmaan koska uskon että maailma, jossa ihmiset pystyvät ajatustenvaihtoon keskenään on parempi maailma.

Etniset vastakkainasettelut kiristyvät

Kielen vaihto ruotsista englantiin tulisi pitkän ylimenokauden aikana merkitsemään kovia rasitteita Ruotsin yhteiskunnalle. Luokkaerot ja kansojen vastakkainasettelut tulisivat voimistumaan. Järjestelemme tietojamme ja kokemuksiamme kielen avulla. Siksi kielen vaihto tulisi merkitsemään valtavia menetyksiä ja aiheuttaisi sen että kansainvälinen kilpailu olisi pitkän aikaa vaikeaa.

Ruotsalaisten tutkijoiden täytyy osata englanninkieli että Ruotsi jatkossakin olisi esimerkillinen tutkimusta tekevä kansa. Se ei ole vastakohta sille tavoitteelle, että ruotsalaisten tutkijoiden pitäisi osata puhua ja kirjoittaa aiheistaan ruotsinkielellä. "Äidin kieli on itse kielellisen ja hengellisen toimintakoneiston käynnissä pitäjä". Saadakseen parhaan tuloksen tutkijoitten pitäisi kirjoittaa omalla äidinkielellään, ja sen jälkeen käyttää kääntäjää. Olemme kaikista eniten kekseliäitä/nokkelia omalla äidinkielellämme, ruotsalaisten erinomaisten kielien tuntijoitten mukaan.

Siirtolaisille yksi kieli

Ruotsissa on paljon siirtolaisia. Monikielisessä ja monikulttuurisessa Ruotsissa tarvitaan yksi yhteinen kieli, ja sen täytyy olla ruotsi. Siksi on tärkeää, että oppilaat joilla on eri äidinkieli, saavat mahdollisuuden opetella ruotsin kielen kunnolla. Muuten ruotsi vaikuttaa viranomaisten kieleltä ja kielivähemmistö valitsee englanninkielen yhteiseksi kielekseen. Tällaisia pyrkimyksiä on jo huomattu ympäri Eurooppaa vähemmistökieltä puhuvien keskuudessa.

Kotiseutumuseoon

Toki englanninkieltä täytyy käyttää ja antaa sen vallita useilla aloilla. Tieteen ja työelämän kansainvälistyminen tekee useasti englanninkielen ainoaksi mahdolliseksi työkieleksi. Kun ei enää ole mahdollista käyttää ruotsinkieltä jollakin alalla, tulee ongelmia kun emme enää pysty keskustelemaan tai kirjoittamaan ruotsin kielellä monimutkaisesta tietokonekielestä, geenitekniikasta, perheoikeudesta tai maanviljelyn taloudesta. Tällöin syntyy ”tyhmyys” ja sosiaaliset kuilut – sitä syvemmät kuilut mitä useammilla aloilla ongelmia syntyy. Kieli joka kokee monien alojen hävikin, supistuu lopulta perhe-elämään, erilaisiin perinteisiin ja kotiseutumuseoihin.

Meidän täytyy valita kieli tänään, koska huomenna se on liian myöhäistä. Meidän täytyy tietää mitä tapahtuu ja ottaa vastuu kohtalostamme. EU tulee toimimaan huonosti 24 virallisella kielellä. Tulkkien ja kääntäjien kustannukset tulevat olemaan järjettömiä ja on mahdotonta kuvitella että olisi olemassa taloudellisia ja inhimillisiä varoja kääntää kaikki kokoukset ja kaikki dokumentit jokaiselle kielelle. 24:n virallista kieltä käyttävän EU:n hyväksyminen on samalla käytännössä sellaisen maailman hyväksyminen, jossa englannin kieli ja kulttuuri vallitsee yhä enemmän. Samalla toimitaan monikulttuurista Eurooppaa vastaan.


© Hans Malv, 2004