Tietokoneet ja kielenkäyttö
Loppusana
Koska esperanto on kehitetty suurin osin latinasta ja romanian kielestä, lyhyt selostus on paikallaan.
Roomalainen valtakunta, joka käsitti suuria osia Euroopasta 400-luvulle saakka, on ollut maaosassa ratkaiseva kielien kehitykseen. Lisäksi latina oli tärkein kouluaine Euroopassa lähes 2000 vuotta. Vielä 1000 vuoden ajan Roomalaisen valtakunnan kaatumisen jälkeen, koulutetut Länsieurooppalaiset käyttivät latinaa sekä puheessa että kirjoittamisessa.
Noin 1000 vuotta sitten latina loppui olemasta äidinkieli, mutta eli Euroopassa seurustelukielenä 1700-luvulle saakka. Latina on ollut kansainvälinen kieli paljon kauemmin kuin ranska ja englanti yhteensä. 1600-luvulla oli päivänselvää, käyttää vain yhtä kieltä kansainvälisissä kanssakäymisissä, yksi kieli, joka ei suosinut kumpaakaan osapuolia. Muutoin latina on katolisen kirkon kansainvälinen työkieli.
Ei kukaan, jolla on tietoa länsimaiden kulttuurista ja kielien kehityksestä, voi kieltää latinan suurta merkitystä.
500-luvulla suurin osa vanhasta roomalaisesta valtakunnasta oli kristillisten asuttama ja 600-luvulta aloitettiin voimakas lähetystyö pohjoisessa ja idässä. Roomalaisella kirkolla oli latina kielenä ja käyttivät sitä jokaisessa tilaisuudessa joka maassa. Koska jumalanpalvelut pidettiin latinan kielellä, raamattu ja muut uskonnolliset tekstit olivat latinan kielellä lähetystyöläisten ja pappien oli osattava latinaa. Latinasta tuli täysin vallitseva kirjoituskieli, koska harvat kirkon ulkopuoliset ihmiset osasivat lukea tai kirjoittaa. Latinasta tuli kansainvälisten kanssakäymisien kieli koska jokaisessa maassa oli määrätty määrä henkilöitä tärkeissä asemissa, jotka osasivat latinaa. Tätä asemaa latina hallitsi yli tuhannen vuoden, joka selittää kielen valtavan merkityksen eurooppalaiseen kulttuuriin. Ensimmäiset yliopistot perustettiin 11- ja 12-luvuilla ja alusta saakka, ja satakunta vuotta eteenpäin, pidettiin kaikki oppitunnit latinan kielellä. Latina on perusteellisesti liittynyt jokaiseen moderniin kieleen. Latinan ansiosta eurooppalaiset maat pystyivät säilyttämään ja kehittämään kulttuurisia suhteita keskenään, ja sillä on ollut suuri merkitys Euroopan taloudelliseen varallisuuteen.
Ajan mittaan latinan puhekielestä kehittyi romanian kielet. Romanian kieliin kuuluu muun muassa ranska, espanja, portugali, italia ja romani. Noin 600 miljoonaa ihmistä puhuu romanian kieliä, varsinkin etelä Euroopassa ja Latinalaisessa amerikassa.
Kaikilla nykyisillä eurooppalaisilla kielillä, myös slaavilaisilla kielillä niin kuin puolalla ja tshekillä, on suuri määrä sanoja, jotka perustuvat latinasta ja kreikasta (latinan kautta). Luulisi, että suurin osuus sanoista tulivat aikoja sitten, kun useammat käyttivät latinaa, muuta se on päinvastoin. Viimeiset sata vuotta on tullut enempi sanoja kuin koskaan ennen, ja vauhti vaikuttaa lisääntyvän enemmin kuin hidastuvan. Uusia sanoja tarvitaan jatkuvasti ja eurooppalaiset kielet kehittää niitä useasti käyttämällä latinan, ja myös kreikan sanavartaloja.
Englannin kielessä on suuri määrä latinan tai ranskan alkulähtöisiä sanoja. Koska William valloittaja ja hänen ranskankieliset Normandialaiset ottivat englannin valtaansa vuonna 1066 ja he käyttivät ainoastaan latinaa ja ranskaa kirjoituskielenä. Satoja vuosia ranska oli englannissa rikkaitten ja vaikutusvaltaisten puhekieli.
Jokaisessa tieteessä on ydin latinankielisiä ammattisanoja ja kun kehitettään uusia tieteellisiä sanoja yleensä käytettään latinalaisia tai, joskus, kreikkalaisia sanoja ennemmin kuin omasta kielestä. Esimerkkejä sellaisista sanoista on digitaali-, televisio, satelliitti, kanava, dieetti, kalori ja bussi.
Monet puhuvat sen puolesta, että otettaisiin latina EU:n yhteiseksi kieleksi. Mielestäni se olisi hyvä ajatus, jos latinan kielioppi ei olisi niin vaikea oppia. Lainaan professori Tore Janssonin mielenkiintoisesta latinaa käsittävästä kirjasta, "On siis kuusi aikamuotoa jokaiselle latinalaiselle verbille. Jokaiselle niille on tietenkin kuusi persona muotoa…. Jokaiselle verbille on yhteensä 120 eri muotoa, jotka määrittelevät persona ja aikamuodon…. Latinalainen verbi esiintyy lähes 300 eri muodossa."
Esperanto on hyvin helposti opittava latinan jälkeläinen.
Tietokoneet ja kielenkäyttö |
Sisällysluettelo | Loppusana |
© Hans Malv, 2004