2-2 Ketkä kannattavat esperantoa?

Ketkä kannattavat esperantoa?

Aikakausilehden, USA Today, 27. tammikuuta, 2000, artikkelin mukaan katolinen kirkko on tutkinut mahdollisuuden ehdottaa tämän maailman laajan liiton työkielen siirtoa latinasta esperantoon. Artikkelin mukaan katolisella kirkolla on jo kauan ollut positiivinen esperanton käyttö yhteisenä jäsenien keskeisen kommunikaation kielenä. Vuodesta 1910 saakka kansainvälinen katolinen esperantoyhdistys, Internacia Katolika Unuigo Esperantista (IKUE), olemassa ja sen aikakausilehti Espero Katolika perustettiin vuonna 1903. Vuodesta 1977 lähtien Vatikaaniradiolla on ollut esperantonkielisiä lähetyksiä ja vuodesta 1981 lähtien on pidetty messuja esperantonkielellä, enimmäkseen Euroopassa.

Kun IKUE:n 50:es kongressin osanottajat kokoontui Peeterinpaikalle vuonna 1997, Piispa Johannes Paulus II piti heille esperantokielisen puheen. Hän on myös aikaisemmin pitänyt puheita esperantonkielellä.

Tähän saakka harvat poliitikot ovat ymmärtäneet esperanton edut. Vuonna 1996 tehdyn kiertokyselyn mukaan vain 84 EU:n 626 parlamentaarikoista olivat esperantolle positiivisia. Siksi muutoksen on tultava alhaalta päin, tavallisista ihmisistä.

Tässä on englanninkielinen lukuharjoitus, josta ilmenee että Englannin liberaali puolue kannattaa esperanton käyttöä kansainvälisessä kommunikaatiossa:

Text of a Resolution passed at the 1994 Liberal Party Assembly in Morecambe, England. This Assembly notes that:

the Liberal Party is committed to supporting the rights of peoples in all countries to govern themselves under conditions of freedom and democracy, and to express themselves through the languages and cultures of their choice;
the Party not have a commitment as to how people of differing languages and cultures should communicate with each other across such language differences, and that adoption of any national or regional language for this purpose would risk imposing the culture of that language group on the peoples of other language groups;
the neutral international language, Esperanto, exists for precisely the purpose of communications across language parries, without any risk of such hegemony;
Esperanto already has a history of more than 105 years of use, in more than 100 countries, with active practitioners of the language in many fields of government, the arts, science, commerce and industry, in schools and educational establishments, and in the service industries;
Esperanto has a permanent world headquarters in the Netherlands with a salaried staff for all the usual requirements of a world-wide organization, and that the permanent organization is a member organization of UNESCO, in the category of non-governmental agencies, and also has consultative status at the world headquarters of the United Nations and other international bodies;
the language, being totally regular as to grammar, word-stock and spelling, is straightforward to learn from any national language, by teaching and learning aids readily available from those many other languages.

This Assembly supports the wider use of Esperanto as a language for all governments and people who wish to use it.

Italian sosiaalidemokraatit (Democratici di Sinistra) ehdottivat esperanton kansainvälisen työväen liiton kieleksi.

Yleisesti tunnettu italialainen kirjailija ja semiologian professori, Umberto Eco, sanoi lehden haastattelussa "Näen mitä ranskassa tapahtuu. Puhutaan yhä englanninkielen uhasta….. Pian ovat valmiita kannattamaan yhtä siltakieltä pelkästään siitä syystä että estäisi toisen kansan kielen saamasta yliotteen……. Olemme historiallisessa ajankohdassa jossa on helpompi saada kieli hyväksytyksi, jopa keinotekoinen kieli. Esperanton keinotekoisuus ei sitä paitsi ole varjopuolena. Vaikka olisin tiennyt että se on keinotekoinen, en olisi huomannut ero.

Venäläinen kirjailija Leo Tolstoy, joka myös kirjoitti esperantolla, kirjoitti: "Sille joka tuntee esperanton periaatteet, on epämoraalista olla viemättä sitä eteenpäin." Oletko samaa mieltä?