Kommunikaatiosta

Kommunikaatiossa maailman kansalaisten, ei pelkästään politiikkojen kesken, on kysymys ymmärtämisestä tai suvaitsevuudesta, rauhasta tai sodasta, elämästä tai kuolemasta, rikkaudesta tai köyhyydestä.

Jos ei kieliä olisi, meitä ihmisiä ei olisi olemassakaan. Nopeat ja voimakkaat eläimet olisivat aikoja sitten tappaneet meidät. Jos me kuitenkin olisimme olleet elossa, olisimmeko olleet ihmisiä?

Tapahtumat muissa maissa ja toisissa maanosissa vaikuttavat yhä enemmän meidän elämään ja varsinkin EU:ssa tehdyt päätökset. Mikään maa ei pysty eristäytymään niin ettei kohtaisi kulttuurin, tieteellisen ja sisällykselliseen taantumisen. Mitä useampi maan kansalaisista osaa vieraan kielen, sitä suuremmat olevat edellytykset jotta kaikilla siinä maassa olisi hyvät oltavat.

Ruotsissa on pian yhdeksän miljoonaa asukasta. Meillä on yhdeksän vuoden pakollinen peruskoulu ja suuri osat nuorista jatkavat vielä kolmevuotiseen lukioon. Kirjoitan ruotsalaisesta näkökulmasta, mutta kirjoittamani koskee vaihtelevin määrin kaikkia ei-englanninkielisiä maita. Kirjoitan kielitilanteesta EU:ssa, YK:ssa ja muualla maailmassa sekä haitoista joita aiheutuu englannin aseman vahvistumisesta maailman kansainvälisenä valtakielenä. Uskon että ruotsalaisten englanninkielentaito on parempi kuin monien muiden kansojen joilla ei ole englanti äidinkielenä. Vaikka tämän kirjoitelman painopiste ennen kaikkia on EU, se pätee myös kielitilanteeseen muualla maailmassa.

Nauraa heidän vitseille

Maaperä on heikko toisten ihmisten ymmärtämiselle niillä jotka ovat oman kielensä vankeja. Vaatii huomattavaa kielitaitoa ymmärtääkseen erikielisiä ihmisiä. Miten voisit ymmärtää jos et pysty keskustelemaan ja juttelemaan heidän kanssa etkä nauraa heidän vitseille? Ymmärryksestä kasvaa toleranssi ja sympatia, joka vuorostaan antaa turvallisen maailman. Jotta tämä toimisi, täytyy kommunikaatio suorittaa "tasavertaisesti" eikä pakotetulla kielellä? Jos tilanne maassa esimerkiksi on sellainen että on enemmistökieli ja vähemmistökieli ja vähemmistö tuntevat olevansa vähemmän arvoisia, syntyy pian konflikteja, vaikka vähemmistö olisi saanut oppia enemmistön kielen.

Mitä kieltä meidän nuorten tulisi oppia

Kielien oppiminen on vaikeaa. Kestää useita vuosia ennen kuin kielen osaa niin hyvin että vaivatta pystyy keskustelemaan ja laskea leikkiä. Ja mitä kieltä pitäisi oppia? Paras olisi jos kaikki maailman lapset ja nuoret saisivat opetella yhden ja saman kielen oman äidinkielen lisäksi. Silloin he voisivat ymmärtää toisiaan.

Monessa maassa on useampi kotimaan kieli. Mikä on tärkein, osta puhua oman maan kansalaisten kanssa joilla on eri äidinkieli vai muiden maiden asukkaiden kanssa? Esimerkiksi Virossa, jossa on 1,4 miljoona asukasta, 70% äidinkieli on eesti ja 29% venäjä. Eesti on suomalais-ugrilainen kieli ja venäjä on slaavilaisperäinen kieli. Lisäksi jakaantuu eesti moneen murteeseen, ennen kaikkea eteläeestiin ja pohjoiseestiin, jotka keskenään olevat melko erilaisia. Sveitsissä on 7,3 miljoonaa asukasta. 4,6 miljoonalla äidinkieli on saksa, 11,4 miljoonalla on ranska, 500 000:lla italia ja 35 000:lla "retoromania".

Täytyykö enemmistön oppia vähemmistön kielen?

Minkä kielen ehdottaisit Sveitsiläisten ja Virolaisten ensimmäisenä opettelemaan äidinkielen lisäksi? Oletko sitä mieltä että vähemmistön pitäisi oppia enemmistön kieli, jos olet niin täytyykö enemmistön oppia vähemmistön kieli, vaikka olisi useampi suuri vähemmistö? Onko vähemmistöllä aikaa opetella enemmistön kielen kun heiltä myös vaaditaan että he oppivat yhden tai useamman "maailmankielen" niin kuin englannin, espanjan, ranskan, saksan, kiinan tai venäjän kielen? Onko vähemmistön pakko oppia enemmistön kielen niin että he tuskin ehtivät oppia yhden tai useamman maailmankielen yhtä hyvin kuin enemmistö jonka ei tarvitse opetella vähemmistön kieliä. Miten tämä ratkaistaan?

On maita joissa vähemmistö ei edes saa opetella omaa kieltään. Miten uskot heidän kielelle käyvän pidemmän päälle? No, se kieli tulee häipymään ja sen mukana heidän kulttuuri, koska kieli on myös kulttuurin kantaja.

Jos jatkat lukemista tulet huomaamaan että ongelmaan on ratkaisu.


© Hans Malv, 2004